Palari, valkoinen dingo

kirjoittanut Mary Elwyn Patchett

Eräs ensimmäisistä omistamistani (ja suuresti rakastamistani) koiraromaaneista on australialaissyntyisen Mary Elwyn Patchettin Otavan Nuortenkirjoja -sarjassa julkaistu Palari, valkoinen dingo. Samalta tekijältä on suomennettu myös koiriin liittyvät kirjat Minä ja koirat sekä Ajax-sarja sekä muita nuortenkirjoja.

Palari, valkoinen dingo kertoo erilaisen nuoren tarinan. Palari on albinokoira, jota ei hyväksytä dingolaumaan. Oman tiensä se kuitenkin läytää tavattuaan sisarukset Timmyn ja Trudin, jotka hoitavat Palaria. Tarina on erittäin todentuntuinen ja liikuttava.

Vaikka Palari on julkaistu suomeksi jo yli neljäkymmentä vuotta sitten, se löytyy edelleen monen kirjaston valikoimista. Tämä on osoitus siitä, että kirja on hienosti kirjoitettu ja kiinnostaa lukijoita vuodesta toiseen, ja sen tarina on ajaton.

Ilmestynyt 1970, kustantaja Otava, 148 sivua, suomentanut Aila Nissinen.

Koirien Suomi - kansanperinnettä ja historiaa

koonnut Petri Pietiläinen

"Kuka vieraalta ensiksi kuulumiset kysyy, kun vieras taloon tulee?" Arvoitus muistiinmerkitty Haapavedeltä 1854.

Tämä kirja kertoo koirista suomalaisten rinnalla. Puhutaan koirista koirista runoissa ja uskomuksissa, kansantarinoissa ja saduissa. Sitten perehdytään työkoiriin eli metsästys-, veto- ja paimenkoirista, herrasväen lemmeistä ja koirista nykypäivän ihmisten rinnalla. Pienen osuuden esittelyä saavat myös suomalaiset koirarodut.

Tämä on mielenkiintoinen kirja historiasta, mutta ei mikään kotimaisten rotujen esittely. Eikä myöskään koiratietokirja vaan kansanperinnekirja. Teos kiinnostaa silti varmasti monia koiraihmisiä, jotka haluavat tutustua siihen, miten suomalaisten ja koirien yhteiselo on kehittynyt, Kirjassa on myös mukava lähdeluettelo, josta kiinnostuneille löytyy lisää luettavaa.

Koiratietouden kohdalta kirjan olisi saanut joku terminologian tunteva tarkistaa. Suupieleni vetivät hymyyn mm. seuraavat kirjoittajan itse luomat termit; koirarotumääritys, suojeluskoira, chihuahuan pitkäkarvainen muoto, kadonneiden eläinten etsijä, sortuneista taloista ihmisiä etsivä koira, rotukirjalle ottaminen (siis: rotumääritelmä, suojelukoira, pitkäkarvainen muunnos, etsijäkoira, pelastuskoira/rauniokoira, rotuunotto).

Ilmestynyt 2014, kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 239 sivua.

101 koiratemppua = Suuri koiratemppukirja

kirjoittanut Kyra Sundance
ja hänen weimarinseisojansa Chalcy

Weimarinseisoja ei varmasti ole ensimmäinen rotu, joka tulee mieleen maailmanluokan koiratemppuesiintyjän koiraksi. Kyra Sundancen Chalcy on kuitenkin weimari ja osaa ainakin 101 temppua!

Kirja opastaa temput vaihe vaiheelta sekä sanoin että kuvin. Mukana on käskysanojen lisäksi myös ehdotukset käsimerkeiksi. Mukana on myös arvio siitä, missä ajassa koira voi oppia kyseisen tempun.

Tämän kirjan avulla voit opettaa koirallesi melkoisen määrän juttuja alkaen perusliikkeistä ja edeten aina laskemiseen ja tulivanteen läpi hyppäämiseen asti! Suosittelen kirjan omaksi ostamista, sillä siinä riittää aktiviteettejä moneksi vuodeksi.

101 koiratemppua on hyvä kirja, mutta nyt tulee iso pettymys: kolme vuotta myöhemmin julkaistu Suuri koiratemppukirja on erinäköisestä kannestaan huolimatta sama teos, sanasta sanaan. Pitikin mennä ostamaan toinen saman tekijän temppukirja, kun ensimmäinen oli niin hyvä. Arvoisat kustantajat: eikö maailmalla muka ole hyviä koirakirjoja sitä vertaa, että jokainen suomeksi käännetty kirja olisi eri teos? Onhan hyvänen aika Sundancekin kirjoittanut useamman kuin tämän yhden!

Ilmestynyt 2011, 200 sivua, kustantaja Readme.fi, suomentanut Johanna Virtanen.
Ilmestynyt 2014, 208 sivua, kustantaja Readme.fi

Elämää koiran kanssa

kirjoittanut Kaija Unhola

Suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt Tämä kirja kertoo suomalaisesta koiraharrastamisesta alkaen Viipurin koiranäyttelystä vuonna 1887, seuraten eri koirajärjestöjen perustamista maahamme ja uusien koirarotujen tuloa aina nykypäivien dna-tutkimuksiin ja harrastuslajien moninaisuuteen.

Vaikka aiheena on historia, kirja ei ole kuivaa luettavaa. Mukana on tietoiskuja ja hauskoja pikku tarinoita aiheeseen liittyen. Tämä kirja on erinomainen lahjakirja aikuiselle koiraharrastajalle.


Ilmestynyt 2014, 309 sivua, kustantaja Art House.

Koiran elämää

kirjoittaneet Jozua Douglas ja Hiky Helmantel

Perheen pienimpiäkin kiinnostaa kuulla ja lukea ihan oikeaa tietoa. Tämä kirja kertoo erilaisista koiraroduista niiden ulkonäön ja käyttötarkoituksen mukaan, mutta myös siitä mitä koiraemo touhuaa pentujensa kanssa ja mitä ihminen koiransa kanssa.

Kirjassa on paljon oikeaa asiaa, mutta väite siitä, että koiranpennut syntyvät kaljuina ei toki pidä paikkaansa. Myös koirarotujen nimet olisin suonut suomennetun oikein.


Kirja kuuluu Tahtoo tietää -sarjaan, joka on yli 3-vuotiaille tarkoitettu kiinnostavasti kirjoitettu tietokirjasarja.

Ilmestynyt 2014, 34 sivua, kustantaja Lasten Keskus, suomentanut Marketta Vaismaa.

Visailu: Tunnista rodut pentukuvista

Kun eilen esittelin "Koiranpennut" -kirjan, niin tänään sitten vähän pentukuvia kehiin. Eli visailu rotujen tunnistamisesta pentukuvista.

Jos avasit kaikki visailut kerralla, niin niiden sivustolle upottaminen ei toimi, joten pentuvisa löytyy täältä: http://koirafanitusfi.polldaddy.com/s/pentuja-vol-1

Koiranpennut - Sopivan rodun valinta ja kasvatus

kirjoittanut Sanna Karppinen

Oman rodun valitseminen on vaativa tehtävä, ja sen onnistumiseksi kannattaa lukea koirakirjoja ja tavata koiraihmisiä. Tämä kirja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos ennen koiranpennun hankintaa.

Kaikista roduista kerrotaan seuraavat: kasvu&kehitys, turkin hoito, ruokailutavat, liikunnantarve, terveys ja ihanneperhe sekä niiden taipumuksista ovatko ne harrastus-, metsästys-, työ- ja käyttökoiria tai seurakoiria. Lisäksi mainitaan asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon rodun yhteydessä, kuten kerrotaan koiran koko aikuisena ja lisätiedon etsimiseksi rodun virallisen yhdistyksen nimi (joskin kaikkia kutsutaan rotujärjestöiksi, mitä kaikki eivät Kennelliiton ääntäjen mukaan ole, kun pienemmät ovat rotua harrastavia yhdistyksiä.)

Tämä rotuopas on kuvitettu pelkkiä pentuvalokuvia käyttäen ja kustakin rodusta on vain yksi kuva. Kaikki kuvat eivät ole kotimaisia, ja joissakin roduissa koira ei täysin vaikuta kyseisen rotuiselta meillä hyväksytyn rotumääritelmän valossa katsottuna.

Siitä voidaan sitten olla useampaa mieltä, että onko eettisesti miellyttävää "mainostaa" rotuja hellyyttävillä pentukuvilla.

Ilmestynyt 2014, 224 sivua, kustantaja Otava.